Aki etsi elämälleen uutta suuntaa jäädessään työeläkkeelle 42-vuotiaana.
Akin selkää kivisti. Takana oli useiden vuosien fyysisesti vaativa työ lentokoneen lentäjänä. Lennon eri vaiheiden voimakkaat kiihtyvyyden muutokset veivät kehosta voimat ja rasittivat erityisesti kaularankaa. Työ vaati rinnalleen aktiivista urheilua ja salitreenejä, jotta keho jaksoi pitkät työpäivät. Kun selkä reistaili pahasti, ei pelkkä urheilu enää riittänyt. Aki löysi helpotuksen hierontapöydältä. Se helpotuksen tunne johti Akin vuosien päästä hierojan saappaisiin.
Jäätyään työeläkkeelle 42-vuotiaana Aki oli uuden edessä. Normaaleihin eläkevuosiin oli vielä vuosikymmeniä aikaa, mutta lentokoneen ohjaamoon ei ollut enää asiaa. Oli aika etsiä elämälle uusi suunta.
Paikallislehdestä Akin silmiin osui ilmoitus hierojakoulusta. Ajatus työstä, jolla voisi auttaa muita, houkutti.
Aki aloitti opinnot Suomen hierojakoulun Kuopion toimipisteessä. Ihmisen anatomia oli monimutkaisempaa kuin lentokoneen ohjauslaitteisto.
”Luuston ja lihaksiston rakenteen ja kiinnityspisteiden oppiminen eteni alussa hitaasti. Samalla opin kuitenkin ymmärtämään, mihin kehon kolotukset johtivat juurensa ja mikä lihas liikutti minua kävellessäni.”
Jokainen lihas tunnusteltiin oppitunneilla läpi koulukavereilta. Jokaisen kehossa on omat vivahde-eronsa, jotka oppii vain tunnustelemalla. Koulukavereista muodostui tiivis porukka käytännönläheisen opiskelun ansiosta.
Toisen kehon hierominen tuntui Akista alusta lähtien luonnolliselta. Uusi kokemus hänelle sen sijaan oli se, että pystyi omilla käsillään auttamaan ihmisiä. Hieronta on Akille ennen kaikkea hoitotyötä – ihmisten ongelmien ratkaisemista. Useamman kerran jutustelu hieronnan lomassa on avannut ongelmien syyt, vaikka alkukartoituksessa ne eivät nousseet esille.
”Yhden asiakkaan niskakipu selvisi vasta, kun hän kertoi lukevansa aina iltaisin mieluiten vatsallaan, kyynärvarsiin nojautuen. Kyllähän siinä niskat kipeytyvät, kun päätä joutuu kannattelemaan.”
Hieroessaan Aki mallintaa kehosta 3D-kuvaa sormiensa avulla.
”Katseella ei pysty näkemään missä kehon ongelmat ovat. Silmät ovat hierojalla sormenpäissä, ne tuntevat missä lihakset yhdistyvät ja hahmottavat kropan.”
Hierojan ammatti vaatii herkkyyden ja keskustelukyvyn lisäksi myös voimaa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana Akin käsivarret olivat välillä, kuin tulessa.
”Alussa parin asiakkaan jälkeen kädet kipeytyivät kämmenistä kyynärvarteen asti. Asiakas kerrallaan voimat ja käsivarsien ympärysmitta kasvoivat vauhdilla.”
Akin hierontapöydälle kipuaa yhä samoja henkilöitä, jotka tulivat tutuksi jo hierontakoulun aikana. Hierominen on Akille harrastepohjainen osa-aikatyö, joka rytmittää perheenisän arkea siinä missä hänen lastensa liikuntaharrastuksetkin.
”Aiemmassa työssä totuin pitämään itseni kunnossa urheilemalla. Hieronta antaa pientä treeniä käsille, mutta käyn säännöllisesti salilla nuoremman lapsen hallitreenien aikana.”
Hierojan koulutuksesta jäi Akille käteen muutakin kuin taito auttaa muita.
”Osaan nyt hoitaa myös itse itseäni. Kunpa tietoisuus olisi ollut jo nuorena, olisin välttynyt monelta ongelmalta.”