”Hetkellinen tietokoneen ja älypuhelimen naputtelu ei aiheuta oireita. Kun puhelinta vilkuillaan jatkuvasti ja työpäivät kuluvat koneen ääressä, vaivat alkavat näkyä.”
Älypuhelin ja tietokone pitävät meidät paikoillamme ruudun ääressä. Jos ergonomia on pielessä, aineenvaihdunta hidastuu ja lihakset kipeytyvät. Miten hillitä jo alkaneita someniskan ja -olkapäiden sekä hiirikäden oireita?
Kiiruhdat aamulla työpöytäsi ääreen ja naputat sähköpostin toisensa perään. Tauot kuuluvat älypuhelinta selaten, eikä tuolista tule noustua työpäivän aikana kuin pari kertaa. Iltapäivällä niskaa ja hartioita vihloo, mutta tunne ei ole mikään uusi. Sama kipu on vaivannut jo pitkään.
Kuulostaako tutulta?
Hetkellinen tietokoneen ja älypuhelimen naputtelu ei aiheuta oireita. Kun puhelinta vilkuillaan jatkuvasti ja työpäivät kuluvat koneen ääressä, vaivat alkavat näkyä.
”Somevaivoissa on kyse kudosten ylivenymisestä johtuvasta kipusignaalista. Aluksi lihaksissa tuntuu venytystä, mutta vähitellen se muuttuu lieväksi kipuiluksi ja alkaa tehdä mieli liikuttaa lihaksia. Mitä pidempään ja useammin lihakset ovat staattisessa venytyksessä, sitä kipeämmäksi ne tulevat. Tähän vaikuttaa myös hidastunut aineenvaihdunta hartiarenkaan ja yläraajojen avulla”, fysioterapeutti Esa Niemistö kertoo.
Somevaivoja esiintyy muillakin kuin toimistotyöläisillä, sillä pelkkä puhelimen käyttö riittää rasittamaan niska-hartiaseutua. Moni on huolissaan nuorista, jotka ovat kasvaneet älypuhelimien parissa. Puhelinta selaillaan kaiken aikaa, vaikka keho ilmoittaisi merkkejä alkavista kiputiloista.
”Kuulun itse Nintendo-sukupolveen, joka istui television ääressä kauan, mutta ainakin pää oli pystyasennossa. Puhelinta kannatellaan navan korkeudella, jolloin asento on hyvin kumara ja katse on melkein varpaissa. Emme voi kuitenkaan tietää, miten puhelimien käyttö vaikuttaa nykynuoriin ja -lapsiin pitkällä aikavälillä.”
Somevaivoja voi ennaltaehkäistä työn tauottamisella, ergonomisella työasennolla ja hyvällä lihaskunnolla. Aerobinen liikunta laittaa aineenvaihdunnan liikkeelle ja parantaa verenkiertoa. Niskan ja hartiat saa kunnolla liikkeelle esimerkiksi sauvakävellessä, uidessa ja hiihtäessä.
Jos kipu kuitenkin iskee ja niska-hartiaseutu on jumissa, hieronta auttaa.
”Ensimmäisen hierontakerran on syytä kestää 50-80 minuuttia, jolloin hieroja ehtii haastatella asiakkaan ja selvittää oireiden syyt. Somevaivat kulkevat usein käsi kädessä, joten kokonaisvaltainen niska-hartiaseudun sekä kyynervarsien hieronta tehoaa paremmin kuin yksittäisiin lihaksiin keskittyminen”, Niemistö neuvoo.
Someniskalla tarkoitetaan asentoa, jossa pää kumartuu eteenpäin ja niska on staattisessa venytyksessä. Hieronta painottuu kaulan supistuneisiin lihaksiin, kun taas niskalihaksiin riittää kevyempi hieronta ja aineenvaihdunnan vilkastuttaminen.
Someolkapäistä puhutaan, kun olkapäät työntyvät eteenpäin ja ryhti on etupainotteinen. Hieronnassa keskitytään olkapäiden etuosaan ja rintalihaksiin. Kun lihaskireys vähenee, ryhti on helpompi suoristaa, jolloin olkapäät palautuvat luonnolliseen asentoon.
Hiirikädessä ranteen ojentajalihakset oireilevat. Vaiva syntyy, kun tietokoneen hiirtä käytettäessä osa sormista jää pystyasentoon jännittyneeseen tilaan. Staattinen jännitys aiheuttaa tyypillisiä tenniskyynärpään oireita, kuten kipuilua, jäykkyyttä ja voimattomuutta. Hiirikäden hieronta painottuu kyynärvarren lihaksiin ja ranteen alueeseen.