Teknologian integroituessa arkeemme siitä on tullut työkalu myös oman hyvinvoinnin ylläpitoon. Elintoimintoja, unta ja liikuntaa mittaavat sovellukset toimivat monelle hyödyllisinä kannustimina ja kirittäjinä. Kokonaisvaltaiseen kehonhuoltoon tarvitaan kuitenkin muutakin kuin uusinta tekniikkaa.
Askelmittari ja aktiivisuusranneke ovat monelle osa arkipäivää. Ne kertovat, kuinka paljon olet liikkunut, kuluttanut kaloreita ja nukkunut. Innokkaimmat mittaajat saattavat käyttää myös älyvaatteita ja jopa kehonsisäisiä sensoreita.
Koska terve, hyväkuntoinen ja hyvin levännyt ihminen tekee tehokkaammin töitä kuin sairas, teknologisista apuvälineistä ja mittareista ovat kiinnostuneet myös monet työnantajat. Työntekijöitä saatetaankin rohkaista käyttämään esimerkiksi liikuntasovelluksia.
Suomen Hierojakoulujen koulutuspalveluiden liiketoimintajohtaja Heli Lappalainen näkee hyvinvointisovelluksissa sekä hyviä puolia että riskejä.
”Parhaimmassa tapauksessa sovellukset innostavat liikkumaan aktiivisesti ja lepäämään riittävästi. Niiden tuottama tieto voi auttaa ennaltaehkäisemään sairauksia”, pohtii Lappalainen, joka työskentelee myös personal trainerina ja fysioterapeuttina.
”Oman kehon jatkuva analysointi ei kuitenkaan sovi kaikille. Pahimmassa tapauksessa tiukka mittaaminen saattaa johtaa suorittamiseen, lisätä stressiä ja tappaa liikunnan ilon. Tällöin työteho voi kääntyä jopa laskuun.”
Lappalainen kannustaa ihmisiä kohtuuteen niin liikunnassa kuin teknologian käytössä – kummankaan ei pidä antaa dominoida elämää.
Teknologialla on arjessa eräänlainen kaksoisrooli. Se on tehnyt meistä ihmisinä liikkumattomampia ja johtanut lisääntyviin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, mutta toisaalta sitä voi käyttää sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Puutteellisen ergonomian vaikutuksia pystyy kuitenkin ennaltaehkäisemään pitämällä riittävästi taukoja, pysymällä liikkeessä ja vaihtamalla asentoa. Tässä teknologia voi osoittautua arvokkaaksi apuvälineeksi.
Joillakin työpaikoilla on käytössä tietokonesovelluksia, jotka tasaisin väliajoin muistuttavat, että taas olisi aika nousta ylös. Osa näistä sovelluksista on ohjelmoitu niin, että tietokoneella voi jatkaa töitä vasta, kun on totellut käskyä.
”Venyttely tai muu kehoa virkistävä tauko on aina tervetullut lisä työpäivään, tuli käsky ulkopuolelta tai ei”, Lappalainen naurahtaa.
”Datan lisäksi on kuitenkin tärkeää oppia kuuntelemaan omaa kehoaan ja reagoimaan sen lähettämiin signaaleihin. Päänsärky on yksi yleinen merkki. Usein se tarkoittaa, että niska-hartiaseudulla on kireyksiä.”
Lappalainen uskoo, että kun sovellusten käyttö ja kaikenlainen mittaaminen yleistyvät, ihmiset saavat käyttöönsä yhä enemmän tietoa hyvinvoinnin tueksi. Silti myöskään itsehoidon perusasioita ei kannata unohtaa. Näitä ovat ennen kaikkea riittävä liikunta ja lepo, terveellinen ravinto sekä ennaltaehkäisevä kehonhuolto.
”Iso osa ihmisistä kuntoilee liian vähän. Vastapainona on sitten se porukka, joka treenaa ihan älyttömästi – usein liikuntasovellusten piiskaamana. Kultainen keskitie olisi tässäkin paras vaihtoehto.”
Hänen mielestään monet aktiivisetkaan ihmiset eivät hoida kehoaan tarpeeksi monipuolisesti. Hieronta olisi heille loistava keino ylläpitää työkykyä ja ennaltaehkäistä jumeja. Hierontaan kannattaa mennä mieluiten jo ennen kuin keho alkaa oireilla.
”Hieronnan arvoa lisää myös se, että kiireisille nykyihmisille se voi olla ainoita hetkiä, kun he ehtivät pysähtyä ja rentoutua. Liikunnan ja kehonhuollon ei pitäisi olla yksi pakollinen arkinen suorite lisää. Ihmiset voisivat päinvastoin antaa itselleen vähän enemmän armoa”, Lappalainen linjaa.